Sivi kertoi kotikontusa olleen Mänttässä, mutta Kotkasta hän on alunperin kotoisin. Hänelle meri on erittäin tärkeä elementti. Hän kertoi mm. uineensa "reimarille" ja takaisin joskus nuoruudessaan. Sivi on 1923 syntynyt.
Hilkka, joka ainokaisena vanhainkodin asukeista oli muistanut ottaa paikalle kurssin teemaan kuuluneen "Esineen". Hilkalla oli paikalla myös omainen, siskon poika Kimmo. Hilkka oli paikalle tuonut n. puolimetrisen Molla-Maijan, jonka oli kertonut itse ommelleensa n. 20-vuotiaana. Muistot taisi liittyä johonkin toiseen samantapaiseen Molla-Maijaan. Kimmo kertoi Hilkan saaneen Molla-Maijan lahjaksi eläkkeelle siirtymisen vaiheessa. Hilkka on syntynyt vuonna 1924 ja on ollut ammatiltaan sairaanhoitaja. Hän on kotoisin Vääksystä. Hän nuorempana myös kutoi paljon.
Vuokko on syntynyt vuonna 1933 ja hän on kotoisin Virroilta. Hän on ollut ammatiltaan ompelija. Ensimmäiseksi hän kertoikin, että hänellä on päällään itse tekemänsä housut ja paita ja lisäksi äidin kutoma kaunis oranssinvärinen villatakki. Hän kertoi myös miten hän osasi aikanaan "stailata" vaatteita mm. niin, että lisäämällä ison rusetin johonkin mekkoon sen kantaja käytti sitä vielä monta vuotta ja vaatekappaleesta tulin näin erityisen tykätty. Tulevia maalauskertoja ajatellen hän kertoi, ettei hän ole oikein hyvä siinä, mutta että yhden aiheen hän osaa oikein hyvin ja se on "Kun Hiiri teki Kissalle taloa". Häneltä tuli myös lausahdus, joka liittyy jotenkin historiaan, mutta siitä sitten kysellään lisää "Ei meillä ole härän päivää". Vuokko myös musiteli, miten Pesosen laulukirjassa ensimmäisellä sivulla on laulu "Tiedän paikan armahan". http://www.youtube.com/watch?v=bNV3IqgxpIo Ensi kerralla siis tutustumme myös Pesosen laulukirjaan.
Paikalle saapui myös Anna Liisa huoneestaan. Anna Liisa on Tampereen Amurissa kasvanut. Hän on syntynyt vuonna 1917 ja on näin joukon iäkkäin, mutta erittäin iloisen oloinen. Hän kertoi mm. miten hänen äitinsä kuoli hänen siskonsa synnyttämiseen ja miten mummo sitten hoiti heitä. Synnytys tapahtui tuvassa. Vanhemmat olivat Aaltosen kenkätehtaalla töissä ja tekivät töitä kahdessa vuorossa. Ei tarvinnut siis piikaa, kun oli kotona aina joku. Lapsena he tekivät töitä mm. keräsivät pajunkuoria Parkkerille. Kuivattuina niitä käytettiin kenkien valmistamisessa. Lisäksi juttu meni Kuru laivan haaksirikkoon vuonna 1929. Anna Liisa kertoi, että tuolloin hän oli perunoita kuorimassa. Vuokko lisäsi myös tähän, että hän on matkustanut Kuru laivalla Tampereelta Virroille. Siellä hän yöpyi perheineen jossakin matkustajakodissa. Vuokko myös lisäsi, miten heille tuli Virtojen sanomat jonkun aikaa, kun isä niin halusi.
Paikalla oli myös Hely Hämeenkyröstä. Helyllä ei ollut esinettä mukana, mutta sovimme, että tuon seuraavalle kerralle hänelle jotakin, kun olen sieltä Hämeenkyrön maisemista myös itse kotoisin. Kerroin tämän myös Helylle. Hely on syntynyt vuonna 1924.
Kaarina, joka on taiteiljan ominaisuudessa paikalla toi mukanaan keltaisen teekupin lautasineen. Hän kertoi sen tuleen Karjalasta saakka tänne Tampereen maisemiin. Erityisen kupista tekee se, että se muistuttaa suvusta ja suvun perinteistä ja miten Karjalassa juotiin paljon teetä. Tähän Vuokko lisäsikin, että Karjalassa juotiin saijjuu ja kohvii. Kaarinan suku on kotoisin Kanneljärveltä, joka on nykyisin nimeltään Popeda. Kaarina on syntynyt vuonna 1955. Hän kertoi asuneensa monella paikkakunnalla Suomessa. Poika on syntynyt Tampereella.
Mirjami, on syntynyt vuonna 1927 ja hän on kotoisin Karjalasta, Muolasta. Mirjamilla ei myöskään ollut mukanaan esinettä, joten hänelle myös seuraavalla kerralla jotkain muisteluja herättelevää.
Terttu, joka on syntynyt Sahalahdella on syntynyt vuonna 1928. Hän lähti muinoin 15-vuotiaana Sahalahdelta Tampereelle työn perässä. Ensin hän työskenteli lapsen piikana ja myöhemmin kotiapulaisena. Terttu toivoi musiikkina kuultavaksi Hämeen laulua: http://www.youtube.com/watch?v=33GjjAOeXHE.
Jaana, joka on myös taiteiljan ominaisuudessa mukana kurssilla on kurssille tuonut vanhan peltipurkin, jonka hän on löytänyt kirpputorilta. Hän kertoi ostaneensa sen, koska se muistuttaa häntä hänen omasta kodistaan ja mummostaan, jolla oli paljon erilaisia peltipurkkeja. Erityisesti purkeista ovat jääneet mieleen kukat.
Sitten kuului kysymys kuka tuntee metrotytöt ja tietää Pyynikin Tampereella nostaa käden ylös. Ja noin viisi kättä nousi ylös. Ja sitten kuuntelemaan Pyynikkivalssia: http://www.youtube.com/watch?v=1jceWD1M-KE
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti